Tämä mies kertoi minulle erilaisista asioista omassa elämässään ja koin, että nyt jos koska on hyvä kysyä, mitä mieltä hän on minun ajatuksista ja valinnoistani. Kerroin erilaisista päätöksistä, joita olen nyt tehnyt, jotta koen olevani onnellinen. Hänestä ne kuulostivat järkeviltä ja sanoikin, kuin lukien ajatukseni, että minun tulee vahvistaa intuitiotani. Sillä, jos vaan teen asiat ilman miettimistä, intuitio johdattaa minua eteenpäin. Vaikka asioita kannattaa pohtia, liika on liikaa. Kun tekee siten, että on hyvä olla, ei se voi olla väärin.
Hetken aikaa juteltuamme hän sanoi, että minun kannattaisi kokeilla dynaamista meditaatiota. Laitoin heti tämän termin kännykkääni ylös ja toivoin löytäväni jostain paikan, missä tätä pääsisi kokeilemaan. Kun pääsin kotiin ja googlasin tämän meditaation, aloin itkeä. Miten niin pienessä ajassa joku voikin saada minusta niin paljon irti, että hän tiesi minun olevan juuri tuon meditaation tarpeessa? Dynaamisessa meditaatiossa on eri vaiheita ja yksi niistä on se, että keholle annetaan valta. Puretaan se, mikä on pitänyt purkaa, ikään kuin solmuja. Oli se sitten itku, nauru, huuto tai mikä tahansa niin annetaan sen tulla ulos. Näin jo heti mielessäni itseni huutamassa ja itkemässä. Silloin tajusin, että elämässä on tapahtunut niin paljon kaikkea, mutta osa on vielä sisällä. Ei se tuolla metsässä huutaessa pois lähde. Siihen tarvitsee nyt jotain järeämpää. Siispä mars meditaatioon!Onko lukijoiden joukossa ketään, jolla olisi kokemuksia dynaamisesta meditaatiosta? Missä sitä voisi kokeilla täällä Tampereella?
En pysty sanoin kuvaamaan sitä tunnetta, joka nykyisin tästä lentokoneessa vieressä istuneesta henkilöstä on. Ihan kuin hän olisi ollut jokin minun oma enkelini. Hänen oli selkeästi tarkoitus istua siinä minun vieressä ja puhua kanssani näistä asioista. Kentällä hän halasi minua ja sanoi, että oli mukava tavata. Tietäisipä vaan hän nyt, miten suuri merkitys hänellä minuun oli. Tai ehkä hän tietääkin.
.jpg)