Huomenta hampaat

Monet ovat varmasti kuulleet, että ensin pitää rakastaa itseään ennen kuin voi rakastaa ketään muuta. Varsinkin näin vanhemmiten olen ymmärtänyt sen merkityksen. Miten kukaan voi rakastaa minua, jos minäkään en? Siispä oman itsensä rakastamiseen on täytynyt paneutua. Se on ollut mielenkiintoista, koska itserakasta narsistia minusta ei silti tulisi vaikka kuinka yrittäisi itseään rakastaa. Aina sieltä löytyy jostain se pieni anoreksiaa sairastava epävarma pikkutyttö, joka sanoo, ettei kannata mennä rakkaudessa liian pitkälle.

Aloitin tämän projektin sillä, että otin yhden asian itsestäni, josta en pitänyt, ja sanoin sille joka aamu hyvää huomenta. Esimerkiksi hyvää huomenta rakkaat hampaat. Sitä alkoi pikku hiljaa ymmärtämään, että inhoamiaan kohtia voi korjata tiettyyn pisteeseen asti (hammaslääkärillä käynnit yms), mutta loput on minua eli persoonallisuutta.

Lopullinen hyväksyntä hampaille tuli, kun ymmärsin, että järjestäin ihmiset kehuvat iloisia kasvojani ja varsinkin isoa hymyäni. Hymyä, joka paljastaa hampaani. Hampaat ovat siis osa sitä, mistä saan paljon kehuja. Eihän ne silloin voi niin kamalat olla. Nyt minä ja hampaat eletään sulassa sovussa.

Mitäs seuraavaksi rakastetaan? Ehkä jenkkakahvat?

Olet ihana

 

Olen aiemminkin puhunut siitä, kuinka hyvä keikka saa iloiseksi. Kun se hyvä musiikki tunkeutuu korvien kautta sieluun ja sydämeen, sitä vaan nauttii ja iloitsee.

Eilen kuitenkin oli jotain täysin erilaista kuin ennen. Olin Apocalyptican keikalla ja tällä kiertueella on mukana myös Avanti!-orkesteri. Jokainen Apocalyptican keikka on ollut aina erilainen ja erikoinen ja mieleenpainuva. Kuitenkin nyt orkesterin kanssa soitetut biisit sai monta kertaa kylmiä väreitä kroppaan ja lopulta tulikin itku. Siis itku?! Keikalla?! Olin vaan niin onnellinen ja iloinen. Apojen Paavo katselikin sivusta, että hetkinen, mitä nyt tapahtuu. Hymyilin kyynelten seasta ja yritin viestiä, että ei täällä hätää ole, tämä on vaan NIIN UPEETA! Varsinkin ne viulusoolot. Uskomatonta! Eikä Perttu kovin paljon jäänyt taakse omissa soolo-osuuksissaan. 

Keikan jälkeen näin Paavon ja hän kysyi onko kaikki hyvin. Sanoin, että on, mutta vähän tuli liikututtua, oli niin hyvä keikka.
"Niin sä olit siinä edessä! Voi että, sä oot ihana!" ja halasi.

Pakko kai se on uskoa, että sitä on ihana, jos kerta Apocalyptican Paavo niin sanoo. Keikan jälkeen oli aivan huikea fiilis. Siis vaikka joka keikan jälkeen olenkin Paavon nähnyt ja ollaan juteltu sitä ja tätä ja se on aina kehunut minun faniuttani niin tuo, että toinen sanoo ihanaksi, on varmasti suurin juttu. Kehut on aina hyvästä, mutta että ihana.... ei voi kun hymyillä! Itsetunto nousi ainakin vähintään pilviin.

 

Onneksi joku on jo ladannut eilisestä kuvamateriaalia tuubiin niin tekin saatte nauttia tästä ihanuudesta. Vaikka eihän tämä sama ole tietenkään..mutta silti.

Kauneus on katsojan silmissä

Kauneus tulee sisältäpäin, jokainen ihminen on kaunis, kauneus on katsojan silmissä ja mitähän vielä? Kauneudesta on keksitty monenlaisia sananparsia ja vielä enemmän on kauneusihanteita. Mutta mikä onkaan mielipide omasta kauneudesta? Tätä täytyi pohtia yhdessä Body & Mind -tehtävässä.

Jouduin tekemään paljon töitä tämän tehtävän eteen. Ei millään meinannut tulla paperille mitään, kun olisin halunnut kirjoittaa jotain ajatuksia ylös ennen videon kuvaamista. Sitten päätin vain ottaa kameran esille ja puhua pulputtaa, mitä mieleen tuli. Ehkä juuri sen aiheen vaikeuden ja vapaiden ajatusten takia videosta tuli huonoin, mitä tähän projektiin tein. Ajatelin jopa, että olisin silti postannut sen tänne, mutta mitä vielä! En saa sitä toimimaan. Ehkä se on liian iso tänne tai muuta vastaavaa. Nyt ei nörtin taidot enää riitä. Höh.

Minulla ei ole mitään erityistä ihannetta eikä haavetta, että haluaisin näyttää samalta kuin joku muu. Minä olen tämän näköinen ja sillä selvä. Jos et tykkää, älä katso. En ole mielestäni mikään kaunein ihminen, mutta en ruminkaan. Olen minä. Äitini on opettanut minulle tämänkin hyvin: "siellä peilissä olet sinä ja se on hyväksyttävä. Sinä olet sinä, et kukaan muu". Täytyy siis käyttäytyä niin, että pystyy katsomaan itseään peilistä. Myös se on sitä hyväksymistä ulkonäön lisäksi.

Kroppaa olen ruotinut aiemmissa postauksissa ja samaa mieltä olen edelleen. Olen iloinen siitä, että ympärilläni on paljon kauniita ihmisiä ja ystäväni ovat super kauniita kaikki <3 Ja nyt tarkoitan sitä, että he ovat ihanimpia ystäviä päällä maan ja sisäinen kauneus on tärkeintä. Siksi he ovatkin maailman kauneimpia myös. Minulle siis ulkoinen habitus ei ole tärkeintä vaan tärkeintä on se, mitä sieltä suusta tulee ulos ja kuinka käyttäytyy. Se on sitä tärkeintä kauneutta.

Me, my self and I

Itsetunto eli oman arvon tunto määrittää paljon sitä, onko ihminen henkisesti hyvällä vai huonolla puolella elämää. Mikäli itsetunto on maassa, ei voi odottaa, että henkinen kantti olisi kovinkaan vahva. Näin ainakin omalla kohdallani on ollut. Aina, kun on sattunut ja joku lyönyt maan rakoon kuin mitäkin muurahaista, on henkinen puoli todella väsynyt.

Body & Mind -projektissa yhtenä osuutena oli henkinen hyvinvointi ja itsetunto. Oli mahtava tunne päästä kertomaan, että minun itsetuntoni on hyvä. Oikeasti hyvä. En vihaa itseäni mistään kohtaa, miten voisin, jos treenaan. Treenatessa täytyy rakastaa jokaista kohtaa kropasta, jotta voi saada siitä vielä paremman ja jotta motivaatiota riittää jatkamaan. Minulla olisi mahdollisuus vihata jenkkakahvoja, koska sellaiset löytyy. Mutta miksi kuluttaa energiaa vihaamiseen? En usko, että negatiivisella ajattelulla pääsee mihinkään. Senpä takia olen opetellut rakastamaan itseäni tällaisena kuin olen ja kroppaan liittyvät ajatukset tulevat halusta tehdä muutosta parempaan elämään.

Vanha sanonta sanoo, että itseään pitää rakastaa ennen kuin voi rakastaa ketään toista. Se on täysin totta. Aiempien kokemusten myötä olen vihdoin päässyt pois synkkyydestä takaisin iloiseen aurinkoiseen omaan itseeni ja taas olen sitä mieltä, että olen rakas ja täysin kasvavassa iässä. Kasvu tapahtuu tosin vain pääkopan sisällä ja henkinen minä nousee suurempaan rooliin. Ihmisenä tuskin olen koskaan valmis ja aina pitää oppia uutta. Persoonaa ei voi muuttaa, mutta käyttäytymistä ja ajattelutapoja voi.

Muista rakastaa itseäsi!

Yleinen hyvinvointi

Body & Mind -projektin ensimmäisessä tehtävässä oli tarkoitus kuvailla omaa yleistä hyvinvointia. Otin kameran, istahdin takan eteen ja kerroin elämästäni. En laita tänne tuota videota, koska täysin meikittömänä niin myöhään illalla näytän liian luonnolliselta. Mutta noin pääpointeissaan video piti sisällään tarinaa minusta.

Tällä hetkellä hyvinvointini on mainio, ainakin jos vertaa parin vuoden takaiseen aikaan. Nyt oikeastaan olo tuntuu loistavalta! Olen aloittanut koiran kanssa uusia harrastuksia ja oma jouluinen laiskottelu alkaa olla pikku hiljaa selätetty. Kuitenkin askel kerrallaan.

Tavoitteitani elämän parantamisen suhteen ovat puhtaampi ruokavalio ja enemmän liikuntaa. Sekä tietysti myös positiivisempi elämä joka päivä. Olen kuitenkin tiedostanut nämä puutteet elämässäni ja tehnyt jo liikkeitä sen eteen, että tavoitteet tulevat täyttymään pian. Jooga on aloitettu ja ensi viikolla alkavat kotona myös livekahvakuula.

Ainoa haaste, jota oikeastaan hyvinvoinnissani koen on vatsan toimimattomuus. Tai se, että aina en edes itse tiedä mitä voin syödä ja mitä en. Tällä hetkellä pahinta jälkeä tekee liha. Sen takia olen siirtynyt melkein jo kokonaan takaisin kasvis-kala-linjalle. Toivon, että tällä muuteksella saan taas reistailevan vatsan kuntoon. Edes hetkeksi.

Itsetunto kuuluu suurena osana hyvinvointiin. Jos itsetunto laahaa maassa, ei voi mieli olla kovin hyvä. Kun rakastaa itseään, osaa rakastaa myös muita. Tämän olen oppinut tässä muutaman kymmenen elinvuoden aikana ja se pitää hyvin paikkansa! Tämän takia pidän itsestäni kaikkine virheineni ja kehitän itseäni koko ajan paremmaksi ihmiseksi. Ei ole väärin epäonnistua eikä siitä tarvitse itsetunnon rapistua. Ja koska kotona joka päivä on vastassa tyyppi, joka rakastaa minua super yyber paljon, en voi olla ihan kamala hirviökään.

Itsetunto myös nousi tällä viikolla roimasti, koska kuulin omasta mielestäni hyvältä tyypiltä, että olen hänen mielestään tosi hyvä tyyppi. Miten hienoa kuulla moista ja olla pidetty juuri sellaisena hervottomana naurajana ja papupatana, kun nyt vaan sattuu olemaan.

Toivottavasti teillä on myös hyvä fiilis varsinkin itsestä ja tietysti alkavasta viikonlopusta. Täyttäkää viikonloppu hyvällä mielellä ja rakkaudella!