tiistai 27. tammikuuta 2015

Positiivinen yllätys

Matkustan juuri junalla Helsinkiin. Lähtö aamulla tarkoitti, että halusin ottaa kahvin mukaan asemalta. Olin yllättynyt, kun kahdessa ensimmäisessä kahvilassa ei ollutkaan soija- tai kauramaitoa, jota minä kahviini tarvitsen. 

Olin melkein luopunut toivosta, kunnes huomasin aseman uudemmassa aulassa Hella & Huone Delin. Siellä ystävällinen nainen kertoi hymyillen heillä olevan soijamaitoa. Kuulema totta kai on. 

Voi miten hyvälle tuulelle voi yhdestä kahvista ja soijamaidosta tulla! Luulin, että nykyisin erikoismaidot kuuluvat kaikkien kahviloiden valikoimiin. Eri juttu se oli 10 vuotta sitten, kun juuri kukaan ei ollut kuullutkaan soijamaidosta. 

Kiitos siis H&H Deli soijamaidosta ja ystävällisestä palvelusta. 


maanantai 26. tammikuuta 2015

torstai 22. tammikuuta 2015

Matkamessuja ja reissuhaaveita

Sain viikonloppuna mahdollisuuden osallistua matkamessuille, kun voitin liput ihanan Mirjen blogin kautta. Suunnitin messuille ystäväni kanssa ja tarkoituksena oli löytää mukava idea kevään reissulle. Reisulle, jolle minun ei oikeasti pitänyt edes lähteä.

Päätin kuitenkin viikonlopun aikana, että maailmaa on nähtävä ja nythän sitä aikaa tähän elämään tupsahti mukavasti. Viikko jossain tekee varsin hyvää. Sitten taas uudella rytinällä kohti uusia elämän haasteita eli työpaikkaa. 

Messuilla oli tietysti jos vaikka ja mitä. Kaikista suurimman vaikutuksen minuun teki Karibian osasto, johon oli kerätty kaikki Karibian osastot lähelle toisiaan, ja ulkonäköön oli panostettu.






Näin messujen jälkeen on alkanut kutkuttaa ajatus Miamista ja Key Westistä sekä Costa Ricasta. Miami lähinnä siksi, että on suht halpaa mennä sinne ja tarvitsen nyt lämpöä ja valoa. Costa Rica taitaa olla liian kallis, kuten monet muut Karibian ja Hawaijin kohteet, joihin myös mieli halajaa.

Saa nähdä miten käy vai lähdenkö sittenkään mihinkään. Aika näyttää.

Vaikka en reissuja ostanut, osallistuin kuitenkin kilpailuihin ja kuvautin itseäni jos vaikka ja missä. Olipahan ainakin hauskaa!




Kävittekö matkamessuilla? Tuliko ostettua jotain reissua? 

maanantai 19. tammikuuta 2015

Viikon positiiviset

“Sometimes being happy takes effort. Invest time and energy in yourself and your happiness.” 
― Amy Leigh Mercree

perjantai 16. tammikuuta 2015

Positiivinen, negatiivinen ja neutraali mieli

Oletteko tutustuneet Kundaliinijoogaan ja sen ajattelutapaan mielen kolmesta toiminnallisesta osasta? Sen mukaan kolme osaa ovat positiivinen, negatiivinen ja neutraali. Kaikkia niitä tarvitaan ja ne ovat osa meitä.

Osallistuin Yoogaian luennolle, jossa tästä asiasta kerrottiin. Luennon aiheena oli minuun ja mikä minä olen, mutta nämä kolme mieltä olivat yksi osa luentoa. Innostuin suuresti ja aloin lukea asiasta lisää.

Positiivinen mieli on se, joka innostaa meitä, saa meidät ottamaan riskejä ja kannustaa tekemään. Negatiivinen mieli suojelee meitä. Se saa meidät katsomaan sivuille ennen kuin ylitämme tien. Se ennakoi ja yrittää löytää keinon paeta. Neutraali mieli tasapainoilee positiivisen ja negatiivisen mielen välillä. Se punnitsee vaihtoehdot ja tekee juuri siihen hetkeen sopivan päätöksen näiden perusteella.

Mitä enemmän luen, sitä varmemmaksi tulen sen kanssa, että tällä hetkellä olen hyvin neutraali. Mieleni on rauhallinen enkä hötkyile. En vielä tiedä onko se näin, mutta jotenkin minusta tuntuu, että otan asiat niin kuin ne tulee tai ainakin hetken päästä olen hyvin sinut kaikkien asioiden kanssa.

Olisinko siis mennyt eteenpäin oman minäni kehityksessä? Voiko se olla mahdollista?! Miten mahtavaa onkaan huomata olevansa täysin sinut kaiken tämän hetkisen kanssa. Mindfulness harjoittelut ovat siis tehneet hyvää. Seuraavaksi täytyykin tutustua vielä paremmin tähän kundaliinijoogaan. Nimittäin voi olla, että neutraalimieli alkaa kohta kyllästyttää ja tarvitsen vähän positiivisen mielen kehittämiä riskejä elämään.


keskiviikko 14. tammikuuta 2015

Unohduksia

Jasså. Unohtui sitten heti näin alkuun yksi viikon positiivisista lainauksista. Aika on mennyt nyt niin kovaa vauhtia, että en edes tajunnut etten ollut soittanut äidille viikkoon! Siis viikkoon! Me jutellaan melkein jopa päivä. Huh! Kyllä jotenkin on nyt ihan muisti karannut päästä tai sitten tosiaan aika vaan juoksee ja päivät menee vauhdilla. En ehdi itse mukaan ollenkaan.

En ole nyt ottanut näitä blogeistakaan mitään stressiä vaan kirjoitan silloin, kun hyvältä tuntuu. Mukava kuitenkin huomata, että jonkun verran täällä lukijoita silti käy vaikka päivittämistahti on hitaanpaa kuin monella muulla bloggarilla. Toki, en voi itseäni ihan bloggariksi sanoa. Kunhan täällä vaan kirjoittelen.

Nyt täytyy kuitenkin tsempata. Ei viikon positiivisten unohtamista eikä varsinkaan äidille soittelun unohtamista!

Tuntuuko kenestäkään muusta, että tammikuu on edennyt hurjaa vauhtia. Vai olenko vain yksin tämän asian kanssa?




tiistai 6. tammikuuta 2015

Naurua kirjan muodossa

Olen aina ollut kova nauramaan. Juurikin siis niin, että kova, sillä ääni on kova ja nauran usein, paljon ja pitkään. Viikonloppuna nauroin ystäväni kanssa mahan kipeäksi ja tänään yksin aamupalaa nauttiessani nauruun minut johdatti Bridget Jones - mad about the boy -kirja. Oletteko lukeneet?



Olin niin skeptinen koko kirjaa kohtaan, että melkein jätin lukematta. Päätin sitten kuitenkin antaa mahdollisuuden ja olen siitä iloinen.

Miten kukaan voi ajatella noin miljoonaa asiaa noin pienessä ajassa?! Ei ku.. Hetkinen, toihan on kuin minä! Apua, miten tuo voi olla noin malttamaton... Ei ku tuohan on ihan kuin ystäväni! 

Näiden ajatusten kanssa on hauskaa lukea Bridget-hömppää meditaatio ja mindfulness-kirjallisuuden väliin. Kaikki läsnäolijat saavat osansa, kun minä nauraa höhötän ääneen kommelluksille, jotka tuntuvat jopa ihan realistisille. 

maanantai 5. tammikuuta 2015

Viikon positiiviset

“If you wanna stay Positive, Healthy and undistracted,then leave the association of negative minded people because thats what they breathe out and you dont wanna fill your lungs with that kind of filthy air.” 
― Indy Bissessur

perjantai 2. tammikuuta 2015

Suhde itseeni

Kerroin aiemmin, että lähdin mukaan Minna Immosen Oman elämäni inventaario -kurssille. Tämä kuuden viikon kurssi piti sisällään erilaisia teemoja omasta elämästä. Niitä piti miettiä erilaisten kysymysten kautta, joita Minna oli listannut.

En pystynyt aloittamaan haastetta millään. Kolmen ensimmäisen viikon kysymykset olivat todella vaikeita. Sain vain pariin kysymykseen vastaukset, mutta sitten loppuivat rahkeet. En löytänyt vastauksia millään. Sitten tuli neljäs viikko ja aiheena oli suhde itseen. Vasta silloin ymmärsin, mikä tässä hommassa oli oikein kysymys minulle. Ensin piti selvittää suhde itseen, vasta sitten pystyi miettimään asioita kuten perhe, raha, työ ja niin edelleen.

Minulle haaste siis alkoi vasta siitä, että pohdin suhdetta itseeni. Tässä yksi kohta mietinnöistäni
"Menneisyyden kahleista on päästävä, jotta voi mennä eteenpäin. Sitten toivon, että rakkaus voi tulla elämääni, pääsen uuteen työpaikkaan ja saan elämälleni jonkunlaisen uuden suunnan."

Tuosta kirjoituksesta on muutama viikko. Olen näinä viikkoina meditoinut, joogannut ja lukenut paljon intuitiosta. Sen myötä voisinkin kirjoittaa nyt tuon lauseen uudelleen. "Menneisyyden kahleista on päästävä, jotta voi mennä eteenpäin. Toivon, että saan uuden työpaikan, löydän paljon haasteita, joita voittaa ja haasteiden myötä löydän uuden suunnan elämääni."

Tämä haaste ja kirjoittaminen yhdessä joogan, meditaation ja aiheeseen liittyvän kirjallisuuden lukeminen on auttanut paljon. Enää tulevaisuus ei stressaa niin paljon vaan uskon siihen, että kaikki hyvä tulee aikanaan ja jokaisella asialla, joka tapahtuu on oma tarkoituksensa.

Tällä hetkellä työtön työnhakija on super onnellinen <3

Jos vähääkään tuntuu, että jotain tarttis tehdä, suosittelen ehdottomasti tätä Minna Immosen kurssia. Ja tämä ei ole mikään mainos. Olen sitä mieltä, että kirjoittaminen on yksi parhaista keinoista parantaa elämänlaatua.