Unohduksia

Jasså. Unohtui sitten heti näin alkuun yksi viikon positiivisista lainauksista. Aika on mennyt nyt niin kovaa vauhtia, että en edes tajunnut etten ollut soittanut äidille viikkoon! Siis viikkoon! Me jutellaan melkein jopa päivä. Huh! Kyllä jotenkin on nyt ihan muisti karannut päästä tai sitten tosiaan aika vaan juoksee ja päivät menee vauhdilla. En ehdi itse mukaan ollenkaan.

En ole nyt ottanut näitä blogeistakaan mitään stressiä vaan kirjoitan silloin, kun hyvältä tuntuu. Mukava kuitenkin huomata, että jonkun verran täällä lukijoita silti käy vaikka päivittämistahti on hitaanpaa kuin monella muulla bloggarilla. Toki, en voi itseäni ihan bloggariksi sanoa. Kunhan täällä vaan kirjoittelen.

Nyt täytyy kuitenkin tsempata. Ei viikon positiivisten unohtamista eikä varsinkaan äidille soittelun unohtamista!

Tuntuuko kenestäkään muusta, että tammikuu on edennyt hurjaa vauhtia. Vai olenko vain yksin tämän asian kanssa?