Herätkää!

Luin mielettömän surullisen blogi postauksen ja päätin, että minäkin koitan saada omat lukijani allekirjoittamaan tärkeän asian puolesta. Kyseessä on kansalaisaloite "Rattijuoppouden rangaistuksia on tiukennettava". Eilen, kun kirjoitin tätä postausta oli sen allekirjoittanut vasta reilu 30 000 ja helmikuun loppuun mennessä sen pitäisi olla kerännyt 50 000, jotta menee eduskuntaan. Tänään kuitenkin huomasin, että tällä hetkellä allekirjoittaneita on jo 54 499! Tämä on aivan mahtavaa, että yhdessä päivässä allekirjoittaneita tule näin paljon. Mutta silti saa allekirjoittaa edelleen ja varsinkin lukea tuo tarina aloitteen takaa.

Surullisen tarinan pointtina oli, että rattijuoppo oli ajanut tytön päälle ja saanut tästä vain 2v 5 kk vankeutta, jonka hovi oli alentanut 2v 2 kuukauteen! Niin törkeää, että edes sanat eivät riitä kertomaan kuika vihainen olen! Käykää allekirjoittamassa tämä aloite, nyt nimittäin puhutaan tärkeästä asiasta, joka voi kohdata meistä kenet tahansa minä hetkenä hyvänsä.

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/501

Me, my self and I

Itsetunto eli oman arvon tunto määrittää paljon sitä, onko ihminen henkisesti hyvällä vai huonolla puolella elämää. Mikäli itsetunto on maassa, ei voi odottaa, että henkinen kantti olisi kovinkaan vahva. Näin ainakin omalla kohdallani on ollut. Aina, kun on sattunut ja joku lyönyt maan rakoon kuin mitäkin muurahaista, on henkinen puoli todella väsynyt.

Body & Mind -projektissa yhtenä osuutena oli henkinen hyvinvointi ja itsetunto. Oli mahtava tunne päästä kertomaan, että minun itsetuntoni on hyvä. Oikeasti hyvä. En vihaa itseäni mistään kohtaa, miten voisin, jos treenaan. Treenatessa täytyy rakastaa jokaista kohtaa kropasta, jotta voi saada siitä vielä paremman ja jotta motivaatiota riittää jatkamaan. Minulla olisi mahdollisuus vihata jenkkakahvoja, koska sellaiset löytyy. Mutta miksi kuluttaa energiaa vihaamiseen? En usko, että negatiivisella ajattelulla pääsee mihinkään. Senpä takia olen opetellut rakastamaan itseäni tällaisena kuin olen ja kroppaan liittyvät ajatukset tulevat halusta tehdä muutosta parempaan elämään.

Vanha sanonta sanoo, että itseään pitää rakastaa ennen kuin voi rakastaa ketään toista. Se on täysin totta. Aiempien kokemusten myötä olen vihdoin päässyt pois synkkyydestä takaisin iloiseen aurinkoiseen omaan itseeni ja taas olen sitä mieltä, että olen rakas ja täysin kasvavassa iässä. Kasvu tapahtuu tosin vain pääkopan sisällä ja henkinen minä nousee suurempaan rooliin. Ihmisenä tuskin olen koskaan valmis ja aina pitää oppia uutta. Persoonaa ei voi muuttaa, mutta käyttäytymistä ja ajattelutapoja voi.

Muista rakastaa itseäsi!

Motivational speaking ala Elastinen

Elastinen eli Kimmo Laiho heittää keikkaa myös life coachina, innostajana vai miksi sitä pitäisi kutsua. Kuuntelin yhtenä päivänä radiota ja Elastinen olikin joka kanavalla kertomassa jotain. Hän sanoi, että vaikka on hyvän tuulinen melkein aina, hänet saa huonolle tuulelle epäoikeudenmukaisuus ja negatiiviset ihmiset. Tai sellaiset ihmiset, jotka ajattelevat vain itseään eikä osaa avata silmiään.

Olen samaa mieltä Elastisen kanssa. Omahyväisyys saa aina huonolle tuulelle. Mutta jo pelkästään Elastisen haastattelut saivat minut hyvälle tuulelle. Tai oikeastihan ei tarvitse kuin katsoa Elastista niin on jo hyvällä tuulella. Mahtavinta on se, että Elastisen hieno asenne tarttuu. Hänen täytyisi varmaankin tehdä joku motivational speking cd, jota voisi soittaa autossa, kun meinaa olla liikennerage päällä.

Kuka nostattaa sinun motivaatiotasi?

Vko 5 Voimabiisi

Ihanaa maanantaita taas kaikille!

Lähtisikö teillä tämä viikko käyntiin tällä?

In Flames ja Trigger. Yksi mun suosikkibiiseistäni kyseiseltä bändiltä. Joskus vuonna nakki..tai oikeastaan silloin, kun edellisen kerran asuin Tampereella, silloinen poikaystäväni tutustutti minut In Flamesiin ja moneen muuhun hyvään bändiin. Tätä biisiä tuli kuunneltua aina juoksulenkillä. Tästä sai hyvät fiilikset sinne. Nykyisin en kuuntele musiikkia lenkillä koiran takia ja näitä voimabiisejä tulee huudatettua autossa. Varsinkin tänään, kun saa matkata taas 200 km suuntaansa päivän aikana.

Yleinen hyvinvointi

Body & Mind -projektin ensimmäisessä tehtävässä oli tarkoitus kuvailla omaa yleistä hyvinvointia. Otin kameran, istahdin takan eteen ja kerroin elämästäni. En laita tänne tuota videota, koska täysin meikittömänä niin myöhään illalla näytän liian luonnolliselta. Mutta noin pääpointeissaan video piti sisällään tarinaa minusta.

Tällä hetkellä hyvinvointini on mainio, ainakin jos vertaa parin vuoden takaiseen aikaan. Nyt oikeastaan olo tuntuu loistavalta! Olen aloittanut koiran kanssa uusia harrastuksia ja oma jouluinen laiskottelu alkaa olla pikku hiljaa selätetty. Kuitenkin askel kerrallaan.

Tavoitteitani elämän parantamisen suhteen ovat puhtaampi ruokavalio ja enemmän liikuntaa. Sekä tietysti myös positiivisempi elämä joka päivä. Olen kuitenkin tiedostanut nämä puutteet elämässäni ja tehnyt jo liikkeitä sen eteen, että tavoitteet tulevat täyttymään pian. Jooga on aloitettu ja ensi viikolla alkavat kotona myös livekahvakuula.

Ainoa haaste, jota oikeastaan hyvinvoinnissani koen on vatsan toimimattomuus. Tai se, että aina en edes itse tiedä mitä voin syödä ja mitä en. Tällä hetkellä pahinta jälkeä tekee liha. Sen takia olen siirtynyt melkein jo kokonaan takaisin kasvis-kala-linjalle. Toivon, että tällä muuteksella saan taas reistailevan vatsan kuntoon. Edes hetkeksi.

Itsetunto kuuluu suurena osana hyvinvointiin. Jos itsetunto laahaa maassa, ei voi mieli olla kovin hyvä. Kun rakastaa itseään, osaa rakastaa myös muita. Tämän olen oppinut tässä muutaman kymmenen elinvuoden aikana ja se pitää hyvin paikkansa! Tämän takia pidän itsestäni kaikkine virheineni ja kehitän itseäni koko ajan paremmaksi ihmiseksi. Ei ole väärin epäonnistua eikä siitä tarvitse itsetunnon rapistua. Ja koska kotona joka päivä on vastassa tyyppi, joka rakastaa minua super yyber paljon, en voi olla ihan kamala hirviökään.

Itsetunto myös nousi tällä viikolla roimasti, koska kuulin omasta mielestäni hyvältä tyypiltä, että olen hänen mielestään tosi hyvä tyyppi. Miten hienoa kuulla moista ja olla pidetty juuri sellaisena hervottomana naurajana ja papupatana, kun nyt vaan sattuu olemaan.

Toivottavasti teillä on myös hyvä fiilis varsinkin itsestä ja tietysti alkavasta viikonlopusta. Täyttäkää viikonloppu hyvällä mielellä ja rakkaudella!

   

Säällä kuin säällä

Tätä on odotettu! Pakkaset ovat ilahduttaneet meitä jo parin viikon ajan. Eikä ihan mitkä tahansa pakkset vaan esimerkiksi Pirkanmaalla joka aamulenkki on tehty noin -20 asteen pakkasessa ja iltapäivästäkin vielä -15 on aivan normaalia. Ensi viikolle on luvassa enää noin -10 ja tuossa aamulla mietin, että silloinhan ulkona varmaan tulee lenkkeiltyä syyssormikkaissa. Sehän tuntuu melkein jo kesältä! Toki kaikista parhain sää on aurinkoinen -5, mutta tänä vuonna myös aurinkoinen -15 on päässyt suosikkieni joukkoon.

Tämä aurinkoinen pakkanen on auttanut minua hyväksymään pakkasen ja varsinkin kovat pakkaset. Toissa jouluna olimme Lapissa ja siellä saattoi aamulla mittari näyttää -35. Silloin ei kovin pitkää lenkkiä edes voinut tehdä, kun koiran tassut alkoi jäätyä. Mutta ulos mentiin, tietysti. Luulen, että koiran saapuminen elämään on edesauttanut hyväksymään sään kuin sään. Jos koiraa ei olisi, en kävisi joka päivä kolme kertaa lenkillä enkä varsinkaan neljän aikaan aamulla. Enkä todellakaan silloin, kun sataa ja on rapaista tai 20 astetta pakkasta.

Mihin kaikkeen sitä ihminen oikeasti pystyy, jos inhottavimmat asiat maailmassa saattaa muuttua normaaleiksi ja hyvinkin siedettäväksi vain sen takia, että ne on tehtävä? Pakko. Ja tässä koiratapauksessa toisen takia. Toisen hyvinvointi menee oman edelle kerta heitolla.

Mitä kertoa omasta hyvinvoinnista?

Kerroin jossain vaiheessa teille, että osallistuin Body & Mind -projektiin, johon piti tehdä aarrekartta tästä vuodesta. Toissaviikolla sain tiedon, että olen mukana projektissa ja ohjeet projektin etenemiseen sain viime viikon maanantaina. Olen todella innoissani!

Meidän osallistujien pitää kuvata 6 videota itsestämme erilaisten teemojen ympäriltä. Aikaa kaikkien näiden videoiden tekemiseen on kaksi viikkoa! huh.. Onneksi olen menossa maalle vielä sinä aikana, sillä sieltä on pakko saada kuvamateriaalia. Aiheina on erilaiset elämän hyvinvoinnista koostuvat asiat. Laitan teille tänne tekstiä vähän jokaisesta videosta, mitä olen saanut aikaan..sitten, kun ne johonkin väliin saan kuvattua.

Ennen kuvaamista on hyvä syventyä hieman pohtimaan jokaisen aiheen ominaisuuksia omassa elämässä ja ylipäänsä omaa hyvinvointia. Mistä hyvinvointini tällä hetkellä koostuu? Kirjoitin pelkkiä sanoja ja niitä tuli melkein yksi A4. Ja sekin melkein ilman mitään kunnollista mietintää.

Listasin mm. näitä:

Volbeat. Yksi suosikkibändeistäni.

- Valokuvaus
- Kirjoitus
- Lukeminen
- Musiikki
..... ne listasin lähinnä luovien harrastusten alle
- Lenny <3  eli koirani
- Metsä
- Liikunta
- Perhe
- Ystävät
- Oikea ruoka
- Toimiva kroppa
- Stressitön päivä
- Hyvä yöunet
- Positiivinen elämänasenne
- Nauru
- Hyvät käytöstavat
- Urheilu (seuraaminen siis)
......

Mitä sinun listaan tulisi?

Voimaa auringosta

Viikonloppuna varmasti me kaikki nautimme ihanasta ulkoilmasta ja varsin mainiosta auringonpaisteesta. Miten valolla voikaan olla niin iso merkitys elämään? Se on vaan yksinkertaisesti huikeeta! Tulee todella elinvoimainen olo ja minustakin kuoriutuu varsinainen supernainen. Tuntuu, että jaksaisi tehdä vaikka mitä!

Sunnuntaina olimme koiran kanssa jäällä nauttimassa kelistä. Laitoin hokkarit jalkaan ja lähdettiin matkaan. Järvi on sen verta iso alue, että harvemmin joutuu tulemaan ihan vastakkain toisten kanssa. Lennykin sai nauttia vapaana olemisesta. Pari tuntia siellä vierähti eikä -20 asteen pakkanen tuntunut missään! Eikä tietysti ollutkaan -20 aurinkoisella puolella. Oli oikein lämmin ja viehättävä sää.

Luistelu saa aikaan ihan mielettömän tunteen. Kun saa vaan antaa mennä ja aivan täysiä! Se on vähän sama rullaluistimilla, mutta jotenkin jäällä uskallan mennä paljon kovempaa kuin asfaltilla. Vaikka jäällä ei ollut minkäänlaisia turvavarusteita päällä. Aurinko, pakkanen ja vauhdinhurma. Nyt jaksaa varmasti koko viikon sillä energialla, mikä sieltä tuli imettyä. Näitä lisää!

Mistä sinä saat samanlaiset energiat näin talvella?

Viikon 4 voimabiisi

Heräsin eräänä aamuna ja tämä soi päässä. Sitten se on täytynytkin kuunnella joka aamu. Ihanaa viikkoa teille Michelin tahtiin.

Joogaa kameralle

Otsikko kuulostaa omituiselta. Kuka nyt kameralle joogaisi? Tai miksi ihmeessä? Minä tein niin eilen, kun osallistuin Yoogaian järjestämälle onlinejooga-tunnille.

Tämä onlinejooga on siis tunti, joka pidetään paikassa X, mutta se tulee livenä netin kautta koneen ruudusta. Näin voin seurata kotona tuntia ja pitää oman kameran auki sitä varten, että ohjaaja osaa neuvoa, mikäli teen väärin tai haluan jotain extraa. Alussa saa myös päättää laittaako omaa kameraa päälle vai ei, mutta minusta se kannattaa. Näin ainakin varmistaa sen että tunti on turvallinen ja liikkeet menevät oikein.

Eilinen tunti oli Yoogaia Relax. Tuntikuvauksessa kerrottiin näin: Rauhallinen ja palauttava harjoitus. Vietämme pidemmän ajan asanassa, päästäen irti lihasjännityksistä. Voit ottaa viereesi tyynyjä, vyön ja viltin.

Se oli todella hyvä juuri illan päätteeksi. Sai ajatukset muualle ja uni tuntui paljon sikeämmältä heti. Tai sanotaan näin, että ajatukset eivät menneet muualle vaan ajatuksia ei tullut. Pari jotain randomia, mutta muuten mieli oli tyhjä. Jippii! Siihen nimittäin täytyy aina pyrkiä. Olemaan läsnä siinä ja kuuntelemaan omaa kehoa. Voi myös olla, että olin eilen niin väsynyt, että tämä onnistui ilman suurempia ponnisteluja. 

Yoogaialla on myös muitakin tunteja. Ajattelin ottaa 4kk käyttööni mahdollisimman pian ja treenata Joogaa sekä kahvakuulaa. Toivottavasti tunnit vielä laajenee käyttäjien myötä ja pian saadaan Lennyn kanssa treenata kotona mitä erilaisempia juttuja! 

Kuva: Fit.fi

Tämmöinen treenaus sopii minulle loistavasti. Inhottaa lähteä kotoota viikolla salille, kun silloin Lenny jää taas yksin. Ensin se on 8 tuntia yksin kotona, kun olen töissä ja sitten taas pari tuntia illalla. Ei reilua. Näinpä tämä ratkaisu on oikein hyvä. Eilenkin Lenny tepsutteli mennä koneen edestä... ohjaaja ei kommentoinut mitään, mutta varmasti nauratti hieman, kun katseli Lennyn peuhaamista. Ja aina, kun rentouduin selinmakuulla, Lenny tuli kainaloon. Se vasta onkin parasta treenaamista. 

Oletteko kokeilleet tätä onlinejoogaa? Oletteko koskaan kuulleet? Kertokaa kokemuksistanne ja jos ette ole kuulleet, tutustukaa ja kokeilkaa. Ihan huippua! 

Viikon 3 voimabiisi

Olisin halunnut laittaa tänne Seminaarimäen mieslaulajien videon, joka olisi joltain keikalta. Eihän ne biisit ole läheskään niin hyviä, jos niitä ei ole nähnyt livenä. En kuitenkaan onnistunut siinä, kun nimenomaan halusin laittaa teille tämän I Don't Mind -kappaleen. Se on englanniksi ja suurin osa Semmareiden tuotannosta on suomeksi, mutta tässä on vaan niin huiput sanat, että on Semmareiden suosikkibiisini.

Vedetään maanantai siis asenteella I don't mind!

Take your head up

Aino jakoi mahtavan videon ja antoi ihanan piristyksen perjantaihin ja oikeastaan koko elämään! Tämä video on jaettava teidänkin kanssa. Hyvää viikonloppua!

100 päivää

Laskurin mukaan tänään on sata päivää jäljellä siihen, että Finnair nousee ilmoihin ja vie minut isoon omenaan. Sata päivää. Se tuntuu vähältä. Laitoin laskurin päälle silloin, kun matkaan oli vielä reilu 200 päivää aikaa. Se tuntui pitkältä ajalta, mutta siinä välissä oli joulu ja muita odotuksia sisältäviä asioita. Nyt tilanne on se, että odotan vain ja ainoastaan Nykin matkaa.

Te, jotka seuraatte minua Pinterestissä, olette varmasti huomanneet, että ajatukset on suunnattu melkein 100 % Nykiin. Pinteres täyttyy erilaisista nähtävyyksistä, ravintoloista ja katukuvista. Se on minun aarrekarttani matkalle. Toivon näkeväni näistä asioista suurimman osan ja toivon saavani yhtä hienoja kuvia sieltä kuin, mitä Pinterest tarjoaa. En kuitenkaan juokse paikoissa kieli vyön alla vaan menen vähän minne nokka näyttää, karttaa silmällä pitäen. Tärkeintä kuitenkin on se, että saan viettää aikaa juuri siinä kaupungissa.

Se on jännä, miten elämään asennoituu eri tavalla, kun on jotain, mitä odottaa paljon. Olo on energisempi ja jos joskus masentaa, avaa vaan aarrekartan asiasta tai google kuvahaun ja mieli paranee. Ehkä juurikin tämän takia minulla on aina joku suunnitelma menossa tulevaisuutta varten. Se saattaa olla matka, juhlat tai projekti. Mutta kuitenkin jokin, mistä saan hyvän mielen.

Mikäli sinulla on jotain hyviä NYC-vinkkejä, kerro ihmeessä täällä tai pinnaa Pinterestiin. Otan mielelläni kaikkia juttuja vastaan! 

Viikon 2 voimabiisi

Tästä biisistä nousee hymy huulille aina, kun sen kuulee. Kesällä tämä oli Euroopan reissuni aikana iso hitti joka puolella. Se oli jo ennen sitä minulle iso biisi. Mutta nyt kotona keskellä kylmyyttä, on kiva kuunnella tätä reissua ja muistella reissua myös sen kautta. Tässä on hyvät sanat ja erittäin tarttuva melodia. Tekee mieli tanssia ja tanssi tuo aina hyvälle mielelle. Siispä: aloitetaan tämä viikko tanssien.

Avicii: Wake me up

Tästä on myös toinen videoversio, josta saa vielä enemmän fiiliksen pystyyn: 

Aarrekarttaa ja mielen hyvinvointia

Otin osaa Lilyn Body & Mind -projektiin ja tein aarrekartan Pinterestiin. Olen kuullut näistä aarrekartosita, että tyypit tekee niitä ja sen avulla menevät kohti unelmia. En ole koskaan kokeillut tätä, mutta nyt päätin ottaa osaa tähän ja tein ihka ensimmäisen aarrekarrani.

Itselle tällä hetkellä unelmat liittyvät hyvinvointiin ja positiiviseen elämään. Vain positiivisia juttuja elämään ja kaikki negatiivisia asioita aiheuttavat suljetaan pois. Esimerkiksi mikäli joku ärsyttää vaikka facebookissa eikä osaa muuta kuin valittaa elämästä, suljen sellaisten henkilöiden uutisten näkymisen siellä kokonaan.

Positiivisia asioita on paljon luvassa tälle vuodelle. On synttärikemuja, mökin kunnostusta, terassin rakennusta, pihan muokkausta ja ennen kaikkea matka New York Cityyn huhtikuussa. On myös haasteita, nimittäin koiran kanssa pitäisi päästä taipumuskokeista läpi. Tähän haasteeseen liittyy varmasti monia huonojakin päiviä ja niistä täytyy oppia. En laittanut tuota tapumuskoetta nyt aarrekarttaan erikseen vaan lisään sen lähinnä yleisenä huomiona positiivisen elämän alle ja onnistumisiin.

Olen kuullut, että kun unelmat ja haaveet kirjoittaa ylös, ne toteutuu. Oletko sinä tehnyt tätä ja huomannut samaa? Tämän vuoden joulukuussa on aika käydä tätä karttaa läpi ja katsoa onko mikään mennyt kuten näin tammikuussa toivoin.

Lepoa pääkopalle

Sanotaan, että lepo on hyvästä ja uni on yksi terveen elämän tukipilareita. Lomalla sen uskoo täysin. Elämä on varsin mukavaa, kun saa tehdä koko ajan asioita, joista nauttii ja nukkua, kun väsyttää.

Joululomalla valokuvasin, urheilin, luin, katsoin elokuvia ja sarjoja, kuuntelin musiikkia, tapasin ystäviä, nauttin luonnosta, lauloin, soitin pienoa, leivoin ja tein erilaisia ruokia. Niin ja tietysti nukuin paljon! 

Tuntuu kuin muutaman päivän aikana pää olisi kokenut täydellisen virkistymisen ja stressitaso nollaantunut. Vielä maanantai lomaa ja sitten kohti uuden vuoden tuomia haasteita ja seikkailuita. Oikeastaan odotan jo sitä, että pääsee kunnolla arkeen kiinni sillä mitä lähemmäksi töihin paluu tulee, alkaa ahdistaa. Oliko lomaa jopa liikaa? Viikko olisi riittänyt varmasti oikein mainiosti. Tämä sama kävi kesälomalla, kun olin putkeen neljä viikkoa pois töistä. Tämä täytyy muistaa tämän vuoden lomia suunnitellessa.

Liikaa lomaa, enemmän stressiä? Mikä on hyvä loman pituus? 

Positiivisuus on p******tä

Kipeänä hautautuu ajatuksissaan hyvin herkästi maailman syvimpiin kolkkoihin. Silloin positiivisuutta saa hakemalla hakea ja usein sortuu siihen ettei edes hae vaan kaikki on yksinkertaisesti huonosti. Huomasin itsestäni äskeittäin uuden piirteen, nimittäin minua ei kiinnostanut olla sosiaalinen, kun olin kipeä. Kroppaa särki ja ajatukset olivat vain negatiivisia. Ei tehnyt mieli nähdä ketään eikä puhua kenellekään. Onneksi se meni nopeasti ohi ja nyt pää alkaa olla jo positiivisemmalla puolella.

Tänä aamuna tapahtui kuitenkin niin, että koira sairastui. Sen naama turposi yhtäkkiä aivan muodottomaksi ja silloin se omassa itsesäälissä kieriskely loppui kuin seinään. Enää ei ollut mikään paikka kipeä tai en muistanut ainakaan, että olisi ollut, sillä toisella oli asiat paljon huonommin.
Näin jälkeenpäin vain naurattaa se paniikki, mikä tuli, mutta onhan se ymmärrettävää. Oli kuitenkin hienoa huomata, että itsestä löytyy hyvin herkästi se puoli, että muut menee oman hyvinvoinnin edelle. "Ei minulla ole väliä, kunhan tuo toinen--". Ei tässä siis ihan itsekkäitä ollakaan!

Tässä vähän kuvamateriaalia turvonneesta kundista. Kaikki on hyvin nyt kyytablettien ja kortisonipiikin ansioista. Kyseessä oli vain tavanomainen allerginen reaktio. Mistä se tuli, en osaa sanoa.

Hyvää uutta vuotta 2014

Mitä lupauksia tuli tehtyä? Kenties enemmän liikuntaa, vähemmän syömistä jne? Nämä perus..

Itse en yleensä tee mitään lupauksia. Ne ei nimittäin yleensä pidä. Tänä vuonna en myöskään tehnyt mitään lupauksia vaan olen jo aiemmin päättänyt, että tämä elämä menee positiivisempaan suuntaan koko ajan. Ja, että koko ajan minusta tulee positiivisempi ja parempi ihminen.

Ainakin alku on ollut lupaava. Katsotaan miltä näyttää esim. vuoden päästä. Mahtavaa vuotta 2014 kaikille teille!