Mutta nyt, kotona taas rakkaan koiran kanssa, tuli iloitku. Onkohan mulla lääkitys ihan kunnossa, kun koko ajan pitää jostain pillittää? Olen vain onnellinen tuosta yhdesta karvakasasta, joka jaksaa piristää joka päivä, oli sitten mikä oma mieliala tahansa. Olen onnellinen, että elämässäni on tulossa pian monia muutoksia ja uusia tuulia. Olen onnellinen, että minulla on maailman parhain koti, maailman parhaimmassa kaupungissa ja siihen päälle vielä maailman parhaimmat naapurit! Siinä on jo niin paljon onnellisuutta kerrakseen, että eihän se nyt ole ihme oikeasti, että se laittaa pillittämään.
Saan itkun aikaiseksi myös hyvästä biisistä ja elokuvan tai sarjan aikana. Viimeki katsoin Grace of Monacon ja tippa tuli linssiin. Eniten minua on vuosien saatossa kuitenkin itkettänyt sarja Alias. Kun Jennifer Garner itki, minä itkin. Aina. Ei poikkeuksia.
Tämmöistä tämä elämä herkkien kyynelkanavien kanssa on. Ainaista itkua.
Joskus sitä itkee ihan ihme jutuille, ja nimenomaan pienille, ihanille jutuille. Talvella pääsi luennolla muutama kyynel, kut katsottiin pätkä Aamiainen Tiffanylla-elokuvaa. Ihana Audrey <3 Grace of Monacoa en ole voinut mennä katsomaan, pelkkä traileri riitti. Kun tietää Gracen tarinan ja sitten kun tuo elokuva on pelkkää valhetta, josta Monacon ruhtinasperhekin sanoutui irti. Plus Nicole Kidman Kellynä, ei kiitos.
VastaaPoistaVoi eih :/ Harmi, että Grace ei sinua miellytä. Minä taas rakastan Nicolea, joten olin tästä innoissani :)
Poista