Puhun nyt itsestäni. Marraskuu on aina se vaikein kuukausi, joka aiheuttaa ihan äärettömiä vaikeuksia pysyä jossain mielipiteessä ja mielialassa. Vaikka aamu olisi hyvä, se ei tarkoita että se päivä olisi kokonaisuudessaan hyvä. Ei, vaikka päättäisin niin. Niin, sekin vielä, että päätöksissä on ihan mahdotonta pysyä marraskuussa. Tuntuu, että tämä on vähän sama fiilis kuin se, joka joku sanoo olevansa kuuhullu. Minä olen marraskuuhullu.
Marraskuulle täytyy siis keksiä aina jotain kivaa tekemistä ja paljon. Nyt osasin sentään sen verta ennakoida, että en ottanut matkatöitä kuin alkukuulle ja olen pyytänyt ystäviä kylään viikonloppuisin. Se on helpottanut kummasti. Myös se, että torstaina satoi lunta hirveä määrä tänne Pirkanmaalle auttoi mielialaa kääntymään positiivisempaan suuntaan. Mutta sitten iski muutama huono uni ja parit huonot uutiset ystäviltä. Siinä meni sitten sekin positiivisuus. Yhtään ei myöskään auttanut se, että perjantaina heräsin siihen, kun koira on kipeä. Onnekseni tein perjantain etänä töitä ja sain olla koiran kanssa kotona. Ei sitä olisi mitenkään voinut kipujen kanssa jättää yksin kotiin.
Koiralla on ollut ehkä maailman kauhein kuukausi ihan ilman kipujakin. Koskaan ei voi tietää millä tuulella olen ja kuinka paljon ärisen ja purisen. Koirallehan sitä täytyy purkaa, kenelle muulle? Onneksi salille on saanut jätettyä muutaman huonon hetken ja kaikkien onneksi joulukuu alkaa ihan pian. Sitten marraskuuhulluus on tältä vuodelta historiaa ja voidaan mennä kohti kevättä.
Oikeastaan nyt, kun alan ajatellakin ihanaa joulukuuta, tuntuu helpottavan. Värit, valot, lumi, koristeet, joululaulut, ystävät, perhe, iloiset ihmiset, joulukukat ja -kuusi, glögi, tuoksut ja rauha. Näitä on luvassa joululomalla, johon on enää vain muutama viikko aikaa.
Oletko huomannut itsessäsi jotain kuuhulluuden tapaista kuukausihulluutta?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti