Liikenneraivo

Tässä elämässä on välillä niin paljon opettelua, että tuntuu ajan vaan yksinkertaisesti loppuvan kesken! Tämä on nyt onnellisesta postauksesta kaukana, mutta elämää tämä on.

Yksi näistä opettelua vaativista asioista minulla on liikennekäyttäytyminen. Tai siis miten tämän sanoisi. Liikenteessä rauhallisena pysyminen. Ei, ei sekään kuulosta oikealta. Tarkoitan, että en aja ylinopeutta, en tee vaarallisia ohituksia raivopäissäni tai muuta typerää. Mutta menetän totaalisesti hermoni ja kiroilen ratin takana, kun tyypit ei vaan osaa ajaa!

Kerron tyypit ja niistä esimerkit. Voitte kommentoida menisikö teillä tämmöisissä tilanteissa hermo.

1) Liu'uttajat. Ryhmä niitä, jotka ajavat ERITTÄIN hiljaa jo monien metrien päästä valoihin, ettei vaan tarvitsisi pysähtyä.

• Ratinan sillalla on kahdet valot hyvin lähekkäin. Kun oltiin päästy juuri ja juuri toisista vihreistä ohi, edellä oleva näki seuraavien valojen olevan punaiset ja hiljensi matovauhtiin. Siinä se sitten liu'utteli itseään eteenpäin. Yritin kertoa huutaen sieltä takaa, että ne valot ennen kuutta aamulla vaihtuu, kun MENEE LÄHELLÄ. Niissä on sellainen tunnistin.  

• Autoja on paljon, kaistoja vain yksi. Jono on pitkä ja olisi mukava, jos kaikki olisivat jonossa suht lähellä toista, jotta ei tulisi pattitilanteita ihan takana. Edellä oleva auto jää monien metrien päähän edellisestä autosta. Kestää 5 sekuntia ja se päästää jarrut pois ja liu'uttaa SENTIN eteenpäin. Alan laskemaan 1,2,3.. ja taas 5 sekunnin kuluttua sentti eteenpäin. Tätä tapahtuu niin kauan kunnes valot vaihtuu ja päästään lähtemään.

2) Olettajat. He, jotka luulevat kaikkien tietävän, mihin juuri HÄN on menossa. Ei vilkkuja, ei vilkaisuja, ei mitään.

• Edellä menevä auto vaihteli kaistoja sen minkä jaksoi, koskaan vilkuttamatta. Lopulta alkoi löytyä vilkku, mutta vasta, kun kaista oli jo vaihdettu. Olin jo aikoja sitten tiennyt, mihin hän on menossa, koska auto meni jo puoliksi toiselle kaistalle ennen vilkkua. 

3) Ehdin vielä -tyypit. He, jotka luulevat ehtivänsä vielä siihen väliin... ja sit eivät kuitenkaan paina kaasua vaan jäävät siihen eteen.

• JOKA aamu eteeni tulee autoilija, joka uskoo mahtuvansa autonsa kanssa minun eteen, koska ei tosiaan jaksa odottaa minun menevän ohi. Minun takaa ei siihen aikaan aamusta tule ikinä ketään. Mutta eteen on pakko päästä. Ja sitten ajetaan ainakin 10 km/h alle rajoituksen. 

4) Hitaasi kääntyjät. Ei tarvitse selityksiä eikä esimerkkejä. Nämä tietää kaikki.

 Ja nyt siis tiedoksi vielä, että ajan hyvin paljon vuoden aikana. Eli tämä ei ole pelkästään 10 kilomertiä päivän aikana ajamisen tulos vaan tutkimusta asiasta on tehty jo vuosia. Ja varsinkin viimeisen vuoden aikana, kun kilometrejä per kuukausi on tullut noin 2000.

Joudun hyvin usein myös hengittelemään ja tekemään Zen-harjoituksia ajon aikana. Miksi minua häiritsee ne muut, joka ajaa huonosti? ja miksi siitä pitää vetää niin hirveet herneet? Näihin asioihin täytyy ottaa vielä selvyyttä.